sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Missä tuulessa kasvoit


Katossa katkaistu oksa
kierrän kehää surren haavaa
uudelleen ja uudelleen
kunnes ote herpaantuu

Missä tuulessa kasvoit
kenen käskystä itkit
Unen tähdet kimmeltävät
sihahtavat aamuviileään veteen

koukkuun sivuille eteen
kädet perässä
kunnes sammakko ui
varpaat savessa kotijoessa

Opin uimaan uuteen aamuun
oksat nukkuvat ikiunta
tanssimme taas tuulessa
lennämme uusin siivin


Runotorstain 426. haaste on Kuvajainen

torstai 13. lokakuuta 2016

Muistoja

Minulla on oma kasvimaa
Se levisi niityn puolelle
jo kun olin lapsi
Tien kukkakaistaa
reunustivat hiekkarannat
Maa nosti minua, minulle
aarteita: kulta- ja hopearahoja
etanan, madon, leppäkertun;
heinäsirkka matkalla
toiselle rannalle ja
muurahaiset, muurahaiset

Surusilmäiset lehmät
katselivat aidan takana
Ne kantoivat selässään pilviä
Niillä minä ratsastin
Veli väitti, ettei paimenpojassa
ole virtaa; sisälläni sykähti,
kuten myöhemminkin kun pojat
ovat minua narranneet



Siskon Taikakuvien haaste 55 on Lohtua lokakuuhun. Syksy ja talvi ovat muistelujen aikaa, myös runojen kirjoittamisen aikaa. Tässä muisto lapsuudesta.

Kiitos Sisko haasteesta ja oikein hyvää syksyä sinulle!